Nyt on reilu viikko tullu oltua Suomessa ja mää edelleen oon ihan sekasi ajatusteni kanssa! En väitä etteikö täällä olisi hyvä ja ihana olla, mutta silti mä kaipaan Espanjaan ihan suunnattoman paljon! Jo yksistään se lämpö saa mut kaipaamaan sinne kovasti, ei oikeen nää reilut 10 asteen pakkaset tunnu kovin hyvältä. Saatikka tuo pimeys joka on suunnilleen aina läsnä, onneksi nyt menneinä päivinä aurinkokin on uskaltautunut pilven raosta kurkistamaan. Mutta eihän se muutama tunti riitä mihinkään! :D
Ja Espanjasta kaipaan kovasti myös sitä omaa rauhaa ja "huoletonta" elämää. Siellä ei juurikaan tartennu ressata mitään elämään liittyvää, kun vaan antoi mennä virran mukana. Täällä on tuota ressiä riittäny ihan omiin tarpeisiin, kun vaan osais päästää niistä ahistavista asioista irti. Jostakin syystä myöskin tämä kotona asuminen on ollut yksi ahdistava tekijä, vaikka tänne kovasti tahdoinkin Espanjassa. Siellä sitä tottui elämään yksin ja luomaan oman rytmin siihen elämään, mutta täällä joutuu elämään lähinnä muiden rytmin mukaan. Ja aina Joensuussa asuessakin tämä on ollut se koti, mutta kai mää oon tuon reissun aikana kasvanut hiukan ja katkaissut napanuoran tänne. Joensuuhun en ole vielä pystynyt palaamaan, sillä annoin vuokralaisella mahdollisuuden asua minun pienessä ihanassa yksiössä vuoden loppuun saakka. Huomenna ilmeisesti saan avaimet takaisin ja pääsen hilaamaan omat tavarani takaisin sinne kotiin. Tai en minä oikeestaan tällä hetkellä tiiä missä se mun koti on...
Muutenkin tämä muutto takaisin Suomeen on ollut melkoinen shokki kropalle, sillä jo heti joulupäivänä alki tulla ensimmäisiä flunssan oireita ja nyt sitä ollaankin ihan kunnolla oltu kipeänä. Toki sekin hiukan lisää ahdistusta, kun ei voi tehdä oikeestaan muuta kun olla sisällä. Onneksi ei sentään oo ollu kuumetta kun eilen vaan lievästi, tosin joka päivä tällä taudilla on ollut omanlaiset oireensa. Millon on kurkku kipeä, millon pää tukossa, millon henkeä ahistaa ja millon mitäki. ÄRSYTTÄVÄÄ!!! Ainoa päiviä yhdistävä tekijä on ollut se, että niska on ollu niin hemmetin kipeä välillä. Liekkö vielä niitä syyskuun lennon peruja (tuli nukuttua lentokoneessa hiukan huonohkossa asennossa), vaikkei niska siellä Espanjassa juurikaan vihoitellut.
Opinnäytetyötä oon yrittäny saada hiukan tehtyä, mutta ei senkään kirjottaminen liiemmin innosta kippeenä. Ja tuli tuossa pari päivää tehtyä Erasmus vaihto-ohjelman vaatiman englannin kielen testin jälkimmäinen osuus, ja ei tuo vaihto kai ihan hukkaan oo menny kun kielitaso on aavistuksen parantunu. Mutta eipä sillä nyt siitä huolimatta vielä pääse kehuskelemaan!! :D
Mutta huomenna onki jo tään vuoden viimeinen päivä! Hurjaa miten se tää aika menee nopeesti. Mutta rehellisesti voi sanoa että tää kulunu vuosi on ollu välillä äärimmäisen rankka mutta samalla ihan paras! En kyllä siitä huolimatta mitään vaihtais jos se olis mahollista. Entistä vahvempana ihmisenä kohti vuotta 2016, jonka pitäisi minun laskujen mukaan tuoda lisää muutoksia elämään. Mieluumin mää silti ottasin vastaan niitä positiivis-sävytteisiä muutoksia! :D
Tään blogin jatkuminen on vielä päättämättä, voi olla että jatkan vielä ensi vuonna tai sit en. Tästä en ainakaan jaksa lisää stressiä ottaa!
ONNELLISTA VUOTTA 2016 KAIKILLE! <3
<3 Terhi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti