Eilen illalla taas ikävä Espanjaan iski ihan toden teolla! Ja siihen on osittain ihan syitäkin :D Ja yksi näistä suurimmista syistä on tämä jo tovin jatkunut järjenkin jäädyttävä pakkanen. Vaikka mä talvesta todella paljon tykkäänkin enkä ole taatusti ensimmäinen joka pakkasesta valittaa, mutta tämä on siitä huolimatta jotakin ihan liikaa.. Jonkunlainen järki se on oltava kerjätessäkin! :D Tännäänki aamulla oli mittarissa se -30 astetta pakkasta ja ei se auttanu kun lähteä taapertamaan kohti koulua. Mutta kyllä tuossakin pakkasessa tarkenee ulkoilla kun on vaan tarpeeksi vaatetta päällä. Kouluun mennessä vaatekerroksia oli vaan 3 ja lenkille yleensä on laitettava se 4, sillä tällä pakkasella ei meinaa kroppa edes lämmitä kunnolla. Tyytyväinen olen kyllä ollu siihen, et pakkasista huolimatta oon käyny lenkillä joka päivä! :)
Ja toinen Espanja-ikävää lisäävä tekijä täällä on ihmisten käytös. Espanjassa kun tottu siihen ihmisetn lupsakkuuteen, iloisuuteen ja auttavaisuuteen.. Eilen pääsin taas toteamaan sen, että täällä asiat on hiukan toisin, nimittäin bussimatkalla Jyväskylästä Joensuuhun. Se ainoa bussi mikä Jyväskylästä sunnuntaina Joensuuhun tulee oli melko täynnä ihmisiä, mutta osa istuu yksin ja laukku on mukavasti nostettu siihen viereiselle paikalle, ettei nyt varmasti kukaan pääse siihen istumaan. Ja vaikka nähdään se, että bussi on melko täynnä ja joku ettii paikkaa nin siitä huolimatta ei tapahdu mitään. Toki se laukku siitä siirtyy omistajansa syliin kun osaa oikealla tavalla polvillaan rukoilla vieressä että voisinkohan minä mahdollisesti tähän istua kun muualla on täyttä. Enkä voi nytkään väittää kaikkien kanssa matkustajien toimivan näin, mutta osa valitettavasti yrittää suojella hyvin omaa reviiriään. Espanjassa oli niin ihana kun yleensä busseissa istuttiin ikkunan puoleiselle paikalle ja laukku tms otettiin syliin, niin että siihen viereen mahtuu joku istumaan. Jos nyt tästä voi sitten joku oppia jotain niin voitaisko me yrittää ees olla hiukan armollisempia toisillemme ja antaa mahdollisuuden päästä istumaan esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa. Ja musta on ihan kohteliasta tarjota omaa paikkaansa täydessä bussissa iäkkäämmälle ihmiselle silläkin uhalla, että itse joutuisi seisomaan. Mutta tämäkin tuntuu nykypäivänä olevan joillekkin ihmisille ylitsepääsemätön asia jota ei voi missään nimessä tehdä. Itse ainakin pyrin noudattamaan kumpaakin neuvoa aina. Mutta eipä siitä sen enempään. Joka päivä voi oppia uutta..
Viikonloppu oli ihan mahtava ja paras! <3 Vaikka sisko joutuikin jäämään kotiin flunssan kourissa.. Todellisen ystävän tunnistaa siitä, että hänenkin/heidänkin kotonaan tunnet olevasi aivan kuin kotona ja heille pystyy puhumaan ihan mistä vain. Kiitos viikonlopun seuralaisille! <3
Tänään vihdoin ja viimein alkoi viimeinen lukukausi tuossa koulussa ja musta tuntuu että stressitaso pomppas ihan hurjasti ylöspäin. Meinaa opinnäytetyö laittaa stressaamaan. Onneksi tällä lukukaudella on tiedossa paljon mielenkiintoista juttuja ja tään koulun huipentava syventävä harkka ambulanssissa :) Ei jaksa odotttaa!!!! :D
<3 Terhi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti