Elämää sairaalassa espanjalaisittain osa 2

Sairaalassa työpäivä aamuvuorolaisilla alkaa yleensä klo 8.00.
Nämä tiedot perustuvat omiin kokemuksiin Xanitin sairaalan 2. kerroksen osastolta!
Työvuoron alussa aamuvuoron hoitajat käyvät läpi raporttia yhdessä läpi yövuorossa olleen hoitajan kanssa. Aikaa tähän suulliseen raporttiin käytetään yleensä n. puolisen tuntia. Suullisen aamuraportin jälkeen sairaanhoitajat lähtevät jakamaan omien potilaidensa aamulääkkeitä perässä vedettävän vaunun sekä potilaiden lääkityslistan kanssa. Samalla kierrolla he yleensä mittaavat kaikilta omilta potilailtaan verenpaineen, pulssin sekä happisaturaation. Yleensä tämän kierroksen jälkeen tai aikana potilaat saavat aamiaisen.
Lähihoitaja/avustava hoitaja (auxilar enfermeria) jakaa potilaille aamupalan n. klo 9 aikoihin. Ja täällähän aamupalalla ei olekkaan tarjolla mitään puuroa tms, yleensä potilaiden tarjoittimilta löytyy vaaleata leipää, kinkkua/juustoa/öljyä/marmeladia leivän kanssa, kahvia/teetä/kaakaota/mehua/vettä, jogurttia tai esimerkiksi muutama keksi. Omaistenkin on mahdollisuus saada aterioida sairaalassa.

Aamulääkkeiden jaon jälkeen sairaanhoitajat kirjaavat koneelle aamulääkkeet, verenpaineet sun muut kierrolla ilmi tulleet asiat. Täällä ei ole lainkaan käytössä lääkäreiden kiertoa yhdessä sairaanhoitajan kanssa, vaan he käyvät tapaamassa potilaita yksin silloin kun se heille aikatauluun sattuu sopimaan. Tiettyä kellon aikaa on vaikea mennä sanomaan että moneltako lääkäri on tulossa, sillä hän voi tulla heti aamulla tai vasta iltapäivällä.
Yleensä n. klo 10 aikaan sairaanhoitajat lähtevät tarkistamaan potilaiden verisuonikanyyleja (IV kanyyli= IV kateter), puhdistamaan leikkaushaavoja ja vaihtamaan sidoksia tai poistamaan katetreja, kanyyleja, dreenejä yms. Suomessa verisuonikanyylit pyritään vaihtamaan n. 3 päivän välein, täällä on niin monenlaista mielipidettä asiasta etten oikein itsekkään enää tiedä että mikä täällä on käytäntö. Osa hoitajista haluaa vaihtaa kanyylin sidoksen joka päivä, osa haluaa vaihtaa sidoksen vain kun se on likainen ja osa vaihtaa kanyylin sidoksen noin 3 päivän välein. Itse en nähnyt ainoaltakaan potilaalta kertaakaan vaihdettavan itse kanyylia kertaakaan, mutta asiaan voi vaikuttaa sekin että potilaat pääsääntöisesti viipyvät osastolla vain n. 1-2 päivää.

Kanylointiin tarvittavat välineet

Verinäytteiden ottoon vaadittavat välineet

Uusien potilaiden valmistelu toimenpiteisiin tehdään siis muiden töiden ohella. Jokaiselta potilaalta pyritään mittamaan verenpaine, pulssi sekä saturaatio ennen toimenpidettä. Mutta tästäkin olen nähnyt joustettavan melko runsaasti. Ennen operaatiota potilasta pyydetään pukemaan päälle sininen leikkauskaapu. Valmistavia toimenpiteitä ovat myöskin verisuonikanyylin laittaminen, verinäytteiden ottaminen (yleensä kanyylista ruiskulla vetämällä) sydänsähkökäyrän (EKG) ottaminen (mikäli ei ole otettu vastoittain) sekä operoitavan alueen tarkastus (avustavat hoitajat tekee yleensä).

Uusia potilaita arkisin tulee ripotellen pitkin päivää. Osa potilaista tulee jo heti aamulla  ja osa sitten myöhemmin päivällä. 2. kerrokseen uusia potilaita tulee suunnitellusti mutta myös päivystyksestä tulevia potilaita on melko runsaasti.
Klo 12 on vuorossa iltapäivä lääkkeiden valmistaminen sekä antaminen potilailla. Jälleen sairaanhoitaja lähtee perässä vedettävän vaunun ja lääkelistan kanssa jakamaan potilaille lääkkeitä. Yleensä iltapäivällä on vähemmän lääkkeitä kuin aamukierrolla, koska peruslääkkeet jaetaan aamulla. Iltapäivän lääkkeissä menee yleensä antibiootteja, hepariinia, kipulääkkeitä, insuliinia sekä mitä nyt kukakin potilas saattuu tarvitsemaan. Tähän väliin on pakko mainita, että täällä lääkkeistä ainostaan huumelääkkeet ovat vain lukitun oven takana. Muut ovat täysin samassa varastossa kuin muutkin hoitoon tarvittavat välineet. Toki varasto on hoitajien kanslian vastapäätä jossa koko ajan on joku hoitajista. Espanjalaiset potilaat omien kokemuksien mukaan ovat yleensä hyvin tyytyväisiä oloonsa eivätkö he valita kipua tai ylipäätään halua kipulääkettä vaikka kipuja olisikin. En ole koko täällä olon jälkeen antanut yhdelläkään potilaalle mitään keskushermoston kautta vaikuttavaa vahvaa kipulääkettä.
Samalla lääkkeiden jako kierroksella yleensä mitataan diabeettikko potilaiden verensokeri ja laitetaan ateriainsuliinia mikäli se on tarpeellista sairaalan omien ohjeiden mukaan.

N. klo 2 aikoihin potilaille tai tarvittaessa omaisillekin jaetaan lounas. Samaan aikaan sairaanhoitajat kirjaavat aamuvuoron tapahtumia tietokoneelle potilastietojärjestelmään (Ei ole Mediatri eikä mikään muukaan tuttu järjestelmä :D) 3 aikoihin iltapäivällä tapahtuu jälleen suullinen raportointi aamuvuoron ja iltavuoron välillä.
Hoitajat käyvät itse porrastetusti aamupalalla, mutta kaikki eivät välttämättä käyä koko vuoron aikana syömässä mitään. Ja Xanitin sairaalassa on ainoastaan vaan se 1 ainoa taukohuone henkilökunnalle jossa on noin 10 istumapaikkaa. Jokaisella osastolla ei siis ole omaansa taukohuonetta niin kuin Suomessa yleensä. Kyllä toki esimerkiksi 2. kerroksessa oli hoitajien kanslian takahuoneessa pieni jääkaappi missä pystyi säilyttämään omia eväitään jos aamulla ei jaksa kulkea taukohuoneen kautta. Siellä tuli melkoisen usein syötyä, kun ei jaksanut lähteä 2. kerroksesta ravaamaan portaita alas -1 kerrokseen (rappuja kerrosten välillä on muutan 67 :D)

Iltavuoro kestää klo 3 pm-10.30 pm. Vuoro koostuu melkeenpä samanlaisesta rutiinista kuin aamuvuorokin.
Yövuoro alkaa 10.30 pm ja loppuu 8.00 am.
Välillä hoitajat tekevät 2 vuoroa peräkkäinen, eli aamusta jäädään suoraan iltavuoroon. Mutta silloin työpäiviä viikossa on vain 4 kun muuten niitä on 5.

Yritän taas palailla asian äärelle hiukan myöhemmin, nyt väsyttää aivan liikaa että saisi mitään järkevää kirjoitettua!

<3 Terhi

Jäljelle jäi vaan...

Yksinäisyys ja kova koti-ikävä..

Ihan itku tuli kun tään kuvan sain! <3

Eilen maanantaina koitti se päivä mitä mä olin jo kauhulla pelännyt viimeisen kuukauden ajan, eli se että mä oon täällä taas yksin. Eilen aamulla kävin hyvästelemässä äitin ja siskon lentokentällä ja itkuksihan se taas meni, vaikka ei meidän pitäny edes itkeä! Siskon ja äitin lähdön jälkeen on tuntunu täysin siltä että mäki haluan jo lähteä täältä. Mulla ei oo minkäänlaista mielenkiintoa tai motivaatiota olla enää täällä. Mutta aavistuksen lohtua tähän ikävään tuo se että itselläni täällä jäljellä on vain 26 päivää. Ja mun on pakko saada todistettua erityisesti ittelleni se että kyllä mä vaan hitsiläinen pystyn tekemään asioita mitkä ei aina liiemmin kiinnosta mutta myös tekemään asioita mistä ei oo oikeesti koskaan edes osannu unelmoidakaan. Tään reissun aikana mä oon oppinu itsestäni ihan äärettömän paljon uutta ja saanut vahvistusta mun omille tuntemuksille ja haaveille. Tään jälkeen mää osaan arvostaa Suomea ihan eri tavalla kuin ennen tänne lähtöä!

Lentokentällä vielä hyvästien jälkeen istuskellessani aattelin tehdä jotain mieltä piristävää ja loppujen lopuksi päädyin menemään Malagan lentokentän läheisyydessä olevaan "kauppakeskukseen" Plaza Mayoriin. Alussa se paikka tuntui ihan äärettömän sekavalta mitä se kyllä oikeesti onkin :D Jos kuka ei vielä tiedä niin Palaza Mayor on ns. ulkotilassa oleva kauppakeskus :D Eli liikkeet on vieri vieressä mutta yhdestä liikkeestä tullessa ulos oletkin jo ulkona. Mutta ne kaikki liikkeet on kuitenkin samojen muurien ja porttien sisäpuolella. Ja olipas kyllä taas niin monimutkaisesti selitetty että en ihmettele jos joku ei saa selvää! :D Mutta tuossa nyt on joka tapauksessa linkki sinne, jos haluaa käydä kurkistelemassa netistä et mitä sieltä löytyy :) http://www.plazamayor.es/en/
Mulle yllätysyllätys mieleisin ja aikaa vievin kauppa oli Niken outlet :D Mää vaan pyörin siellä ympyrää ja ihastelin kaikkia hienoja urheiluvaatteita, sillä hinnat oli halvemmat kun muissa liikkeissä. Onneks sieltä ei lähteny nyt mukaan muuta kun yhet shortsit ja yksi juoksupaita :D
Plaza Mayorilta löytyy suunnilleen samat kaupat kuin Malagan keskustasta, Miramarista sun muista suuremmista shoppailupaikoista. Mutta kaikille shoppailuholisteille voin paikkaa ehdottomasti suositella ja aamupäivästä siellä ei eilen ainakaan ollu juurikaan edes muita kun minä ja pari muuta hassua ihmistä :D Ja tonne pääsee kätevästi muun muassa junalla Fuengirolasta tai Malagasta (sillä on oma pysäkki aivan sisään käynnin vieressä :D) Toki bussillakin sinne pääsee, taksista nyt puhumattakaan :D

Shoppailun jälkeen suuntasin junalla Fuengirolaan ja kampaajan penkkiin. Lopputulos nyt ei ollu ihan täysin sellanen niin kun olisin halunnu :/ Nyt nää hiukset lähinnä muistuttaa jotain vaaleanruskean ja harmaan sekoitusta.. Toiveena oli siis päästä eroon tyvikasvusta, mutta koko hemmetin tukasta tuli sit tyvikasvun värinen!! :/ En tykkää niiin yhtään tästä kuontalosta.. Eli sinne meni ne mun vaaleet hiukset. Ja ennen kun kukaan ehtii mitään sanomaan niin ihan oli suomalainen ja suomea puhuva tämä parturi. Mutta noh, onpahan ainaki vielä hiukset päässä..

Äitin mukaan kun sain osan omista vaatteistani jo tungettua (en kuvittele enää niitä tarvitsevani) niin olihan mun sit pakko käydä ostamassa uusi laukku, jonka saan sit ottaa käsimatkatavaroihin mukaan kotiin mennessä ja toki myös Lontoon reissulle. Ei ehkä tartte kenenkään edes kysyä et minkä värinen laukku on kyseessä kun sen jokainen kuitenkin tietää tai voi vähintää arvata. Mutta en mä vaan voinu vastustaa sitä ihanaa vaaleanpunaista unelmaa joka mulle kiinakaupan hyllyllä oikein huuteli :D Eikä se kyllä ollu hinnallakaan pilattu, makso kokonaista 25 euroa! :D

Säät täällä on selvästi alkanu viilentyä ja nyt parin viimeisen päivän aikana ulkona on tuullu melkosen paljon. Eli voispa melkeen sanoa että kyllä se taitaa talvi tulla tännekkin, ei tosin ihan nyt samassa mittakaavassa kuin mitä Suomessa. Heti kun lämpötila on päivisin jäänyt alle 20 asteen niin määhän oon ollu ihan jäässä. Ei tartte enää oikeestaan kun haaveilla siitä että laittaisi shortsit jalkaansa :D Mutta kai se nyt kuitenkin tässä lähiaikoina vielä tuo lämpö kohoaa takaisin yli 20 asteen. Vaikka varmasti hassulta kuulostaakin Suomessa lukiessa että täällä on jäässä jo heti kun lämpötila on alle 20 mutta täällä 2 kuukauden aikana kerkes tottua tohon melkeen 30 asteen lämpöön, melkeen tyyneen ilmaan ja pilvettömään auringon paisteeseen. Mutta voiko kukaan suomalainen rehellisesti käsi sydämellä sanoa et saunan jälkeen alle 20 asteen lämpötila tuntuu lämpimältä?! :D

Maailman parasta ruisleipää! :)

Täällä se kylmyys sisällä tuntuu erittäin inhottavalta kun lattiat pääasiassa ovat pelkkiä kivilattioita eikähän niissä mitään lattialämmityksiä täällä ole. Joten olen erityisen tyytyväinen siitä että mukana on villasukat ja muutakin lämmintä vaatetta, ettei nyt aivan palellu tänne sisälle. Ja ainoo lämmitysmuoto täällä on ilmalämpöpumppu, jota ei juurikaan hirviä käyttää kun täällä sähkö on kallista. Eli ei auta muu kun joko yrittää liikunnan avulla pitää itsensä lämpimänä täällä sisällä tai sit ruveta lisäämään vaatekerroksia :D
Nyt olis niin ihana vaan päästä kyhjöttämään lämpimän leivinuunin kylkeen tai päästä kunnolla puulämmitteiseen saunaan!!!! :) Mutta jospa mää jo kuukauden päästä olen päässy nauttimaan niistä ihanuuksista ruisleivän lisäksi!! :)

Tänään oli taas harkkapäivä ja kyllä mä vaan edelleen tykkään tuolla ensiavun tarkkailussa olla, vaikkei nyt siellä ihan koko ajan olekkaan hirveetä kiirettä ja melskettä. Siellä mä oon päässy kanyloimaan useamman kerran ja saanut sen jopa onnistumaan. Samoin kun verinäytteet ottaminen ja EKG:n ottaminen alkaa jo luonnistua. Voinpa kyllä oikeestaan sanoa, että tään reilun viikon EA:n tarkkailussa olon aikana oon oppinu enemmän kun koko 8 viikon aikana 2. kerroksessa. Omien kokemusten ja mielipiteiden perusteella minut on paremmin otettu vastaan juurikan tuolla EA:ssa ja mulle on jaksettu selittää asioita alusta lähtien sekä näiden sairaanhoitajien kielitaito on parempi. Että jopa minä ymmärrän siitä jotain! :D

Perjantaina olisi siis viimein lähtö Lontooseen! :) Vähä välillä ajatteluttaa että uskaltaakohan sinne edes lähteä viime aikaisten hirmutekojen takia, mutta ei tässä maailmassa voi liikaa ruveta pelkäämään. Mutta Lontoon reissulta kotiutumisen jälkeen aika on kerennyt vierähtää jo joulukuun puolelle ja sit mä pääsen pian kotiin!!! :)

<3 Terhi

Voi että, mää kuvittelin 21.9 että mä en täällä tasan tarkkaan ole sitä 3 kuukautta mitä pitäis. Edelleen mää silti olen täällä ja päiviä on jäljellä enää pikkusta reilu 30! :) Vielä en voi sanoa että on voittajan fiilis mut lyl mä oon vaan niin monesti tälläkin reissulla ylittäny itteni etten olis uskonu etukäteen :D Siinä vaiheessa voin vasta tuulettaa kun olen takaisin kotona lumen ja pakkasen keskellä, kissa ja koira kainalossa, villasukat jalassa ja ruisleipää kädessä. Pian sekin hetki koittaa!! :)

Täällä on elämä toistaiseksi mennyt ihan sovussa, ei olla äitin ja siskon kans osattu edes riidellä :) Mutta kyllä mä voin rehellisesti sanoa että tään 2 viikon jälkeen oon onnellinen kun saan olla jiukan aikaa yksin. Ihana on nähdä rakkaita ihmisiä, käydä kattelemassa erilaisia paikkoja ja tehhä asioita yhdessä. Mutta kun joka päivä täytyy yrittää jaksaa harjoittelupäivän jälkeen nauttia lomalaisten kans elämästä täällä :D Kun en mää haluu yksin täällä asunnollakaan nyt, sitä kerkeen tehä myöhemminki :D
Me ollaan nyt näiden lomalaisten kans tutustuttu ahkerasti Benalmadenan, Fuengirolan ja Malagan alueisiin. Kuntosalilla, Pilateksessa ja rannallakin ollaan keretty käymään :) Huomenna olis tarkotus lähteä käymään Gibraltarilla kattomassa apinoita :D

Suomalainen pulla maistuu niin taivaalliselle yli 2 kuukauden jälkeen! :)

Sinne se aurinko taas laskee mailleen.. :)

Mää tällä viikolla vaihdoin harkoittelupaikkaa 2. kerroksesta ensiavun tarkkailuosastolle ja oon ihan innoissani nyt! Ei näköjään oikeen oo mulle tehty tollane työ missä samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen niin kuin tuolla 2. kerroksessa. Ensiavun tarkkailuosastolla (urgencias obcervacion) oon näinä muutamana päivänä päässy tekemään enemmän suunnilleen kun koko 8 viikon aikana tuolla 2. kerroksessa :D Potilaiden vaihtuvuus ja akuutimmat tilanteet saa mut olemaan tosi skarppina ja virkeenä koko työpäivän ajan. Ekasta päivästä lähtien oon päässu valmistamaan IV-lääkkeitä (suonensisäisiä), antamaan lääkkeitä, kanyloimaan, ottamaan verinäytteitä (ruiskun ja neulan avulla, kattomaan kipsausta ja toimimaan hiukan tulkkina suomalaisen potilaan ja lääkärin välillä (en sais kai ees virallisesti toimii ees tulkkina, mut onhan maan miestään autettava mäessä).
Täällä jos muuta en oo oppinu niin ainaki sen, että täällä ei oo niin väliä et tehäänkö asioita aseptisesti oikein vai ei. Mää nään aina punaista kun kanyylia laitettaessa pistopaikkaa hinkataan edes-takas samalla puhdistuslapulla, puhdistettuun alueeseen kosketaan sormin ennen pistämistä (osa käyttää hanskoja ja osa ei), katetroidessa alapesua ei tehdä kunnolla sekä käsissä käytetään koruja. Itse yrittää kuitenkin aina tehdä parhaansa vaikkei muut siitä niin välittäiskään.

Mut kyl mä kaipaan jo Suomeen, etenki kun kotona on jo paljon lunta! :) Ja selän kanssa on taas ollu ongelmia, kaipaisi välillä pehmeämpää alustaa missä kävellä. Mutta täällä sitä ei oikeastaan ole tarjolla muualla kun rannalla.. Täytyy yrittää kuitenki venytellä, tehhä kävelylenkkejä ja vahvistaa keskivartalon lihaksia kun muutakaan ei nyt voi. Onneksi kivut ei ole kokoaikaisia, mutta sitäkin inhottavampia kun kipu taas iskee!

Reilun viikon päästä olis lähtö Lontooseen, toivotaan ettei maailman kirjat käänny taas aivan sekaisin. Viime aikoina on tapahtunut liikaa kamalia ja surullisia asioita niin maailmalla kuin kotikulmillakin! :( Ei sitä pieni ihminen voi ymmärtää miksi kaikki kamaluudet pitääkin tapahtua.. Ei voi muuta kuin yrittää vaan myötä elää ja ymmärtää surun ja murheen keskellä! Yrittää vaan kovasti lähettää voimaa vaikeina aikoina! <3

Mutta nyt alkaa jo nukkumasa huudella mulle tuolta, joten pää tyynyyn ja unta pallloon. Aamulla Centro Finlandian -retki Gibraltarille starttaa klo 7.35 :D
Nauttikaa elämästä niin paljon kun vaan voitte! :) Sillä elämä on sitä ihmisen psrasta aikaa! :)

Lisää kuvateksti

<3 Väsynyt nuori kirahvi

Tuulen viemää ja tuulen tuomaa..

Niin se vaan aika hurahtaa nopeasti! Jo 8 viikkoa (56 päivää) takana ja 5 viikkoa (36 päivää) edessä, sit määkin pääsen nauttimaan Suomen ihanasta (?) talvesta! :)
Viikko sitten lauantaina sain ihania vieraita ja aika heidän kanssaan vierähti todella nopeasti, torstai tuli aivan liian nopeasti. Vaikkakin välillä meinasi olla ongelmia sopeutua toisten seuraan, kun oli puolitoista kuukautta ollut ensin täällä yksin. Keskiviikkona oli jo pakko hiukan lähteä hetkeksi aikaa eri teille Malagassa, koska kaikki ärsytti toisen naama jo ihan riittävästi :D Mutta se kertoo vaan siitä että toinen/toiset on tärkeitä ja merkityksellisiä ihmisiä! <3
Torstaina oli helpotus kun sai ruveta yksin nukkumaan eikä tartennu ajatella ketään muuta mutta perjantai aamuna iski yksinäisyys ja ahdistus. Oli niin ikävä niitä vieraita kun ne lähti.. :/ Ja tietenkin huoli että pääseeköhän ne turvallisesti perille! Onneksi kaikki meni hyvin ja vieraat pääsi turvallisesti Suomen kamaralle! :)

Kovimman koti-ikävä poistaja!

Eilen oli maailman jännittävin mutta silti niin ihanin päivä! :) Päivä tuntui menevän vaan niin älyttömän hitaasti, kun odotti jotain niin älyttömän paljon. Salilla ei ollut minkäänlaista keskittymiskykyä, sukan neulomisesta puhumattakaan. Junassa matkalla lentokentälle ei meinannu pystyy istumaan paikalla tai olla välillä itkemättä. Lentoasemalla vietetyt minuutit tuntuivat ikuisuudelta odotellessa vieraita. Viimein kun mää äitin ja siskon näin, niin siinä vaiheessa ei itkua voinut enää pidätellä yhtään mikään! Mutta nämä kyyneleet ei suinkaan ollu surun vaan ilon ja onnen kyyneleitä! :) 55 päivää siitä kun viimeksi on nämä ihmiset nähny, tuntui aivan uskomattomalta että siinä ne nyt on!!! :) <3 Ensimmäisenä kun äiti tuli tänne asunnolle niin hetihän se piti alkaa suunnilleen siivoamaan, vaikka mää olin täällä siivonnu ennen heidän tuloaan tänne. Mutta sellaisia ne äidit on, ihan parhaita! <3
Tänään ollaan tutustuttu Välimereen ja hiukan Benalmadenan alueeseen, mutta ilman minkäänlaista kiirettä mihinkään.
Onneksi meillä on vielä aikaa reilu viikko olla yhdessä, toivottavasti osataan olla sulassa sovussa! :D

Kiitos laukun lainaajalle, niin äitikin pääsi tänne! :)

Paneroituja varpaita! :D

Matkalaisten ensimmäiset lasit sangriaa ja meinaspa jäädä juomatta! :D

Elämää sairaalassa espanjalaisittain osa. 1

Nyt kun on harjoittelu nro. 1 ohi, niin voin hiukan kertoilla elämästä sairaalassa täällä Espanjan aurinkorannikolla.
Olen siis 8 viikkoa myt ollu harjoittelussa Xanit International Hospitalissa, eli Xanitin kansainvälisessä sairaalassa joka on yksityinen. Linkki sairaalan omille sivuille mikäli kiinnostaa tutustus hiukan tarkemmin. Ja sivut on saatavissa myös suomeksi :D http://xanit.es/fi
Xanitin sairaalassa on periaatteessa 5 kerrosta, mutta ne on numeroitu -1, 0, 1, 2 ja 3. Itse olin tuon 8 viikkoa 2. kerroksessa.
-1 kerroksessa on joitakin poliklinikoita, kuten hedelmättömyysklinikka sekä hoitajien pukuhuoneet, puhelinkeskus, keittiö ja monta muuta kopperoa :D.
0. kerroksessa oli pääsisäänkäynti, ilmoittautumistiski, sekä ensiapu/päivystys (lapsille oma) sekä hoitajien ja lääkäreiden vastaanottohuoneita.
1. kerroksessa on muunmuassa leikkaussali, teho-osasto ja jotakin muutakin (ekana päivänä nopeasti tehty kierros sairaalassa niin ei voi muistaa) :D
2. kerros on vuodeosasto jossa potilast on lähes kaikki kirurgisia potilaita, eli odottavat leikkausta/toimenpidettä tai ovat toipumassa siitä. Mutta osastolla oli myös sisätautipotilaita kuten keuhkokuume, pyelonefriitti (=korkeampi virtsatieinfektio) sekä erilaisia vatsataudeista tms. kärsiviä. Potilaiden ikäjakauma oli 0-100 vuotta, eli täällä ei ollut lainkaan lapsille omaa osastoa niin kuin Suomessa.
3. kerroksessa on ilmeisesti hiukan pidempi aikaisia potilaita kuin muilla osastoilla. Enemmän painottuen kai sisätautipotilaisiin.

Suomaalaisiin potilaisiin voi törmätä kaikilla osastoilla ja joka viikko minäkin olen päässyt hoitamaan suomalaisia poilaita 2. osastolla.
Osastoilla 2. ja 3. potilashuoneita oli n. 40 kummassakin. Jokainen huone on yhden hengen huone missä potilaan omaisilla on myös mahdollisuus yöpyä levitettävällä sohvalla. Jokaisessa huoneessa on oma wc jossa on suihku. Jokaisessa huoneessa on myös oma televisio josta voi katsoa myös muita kuin espanjalaisia ohjelmia. Ja ainakin 2. osaston huoneet 200, 202 sekä osaston toisessa päässä molemmin puolin käytävää viimeiset huoneet olivat sellaisia missä oli potilashuoneen lisäksi ns. olohuone. Eli puitteet oli osastolla kyllä kunnossa.

Hoitajien ikäjakauma Xanitin sairaalassa on melkoisen kapea, sillä suurin osa hoitajista on todella nuoria. 2. osastolla yli 40 vuotiaita hoitajia oli vain muutama ja loput olivat nuorempia. Suurin osa hoitajista oli vielä alle 30 vuotiaita js todella raudanlujia ammattilaisia. Toki seassa oli myös vanhempia paljon nähneitä ammattilaisia. Kaikki olivat oikein mukavia ihmisiä ja hyviä ohjaajia, vaikka välttämättä ei aina heidän englannin kielitaitonsa ollut kovin hyvä.
Sairaalassa tehdään töitä työpareina sairaanhoitaja-avustava hoitaja  (lähihoitaja tms.). Yleensä vuorossaan oli 3 työparia mutta välillä potilaiden vähyyden vuoksi töissä oli vain 2 työparia ja niinkin kaikki tuli hoidetuksia.
Sairaanhoitajan työnkuvaam kuului lääkkeiden antaminen ja valmistaminen, haavojen puhdistaminen ja sidosten vaihtaminen, verenpaineen mittaaminen  sekä kanyloiminen ja vetinäytteiden ottaminen. Unohtamatta kirjaamista ja muita paperi hommia ja potilaiden vastaanottamista, leikkaukseen valmistamista sekä kotiuttamista. Välillä tietenkin oli aikaa auttaa myös muita esimerkiksi ruoanjaossa tai petien petaamisessa.
Avustavan hoitajan työtehtäviin kuului potilaiden hygieniasta, ravitsemuksesta sekä erittämiseen liittyvistä asioista huolehtiminen.
Sairaalassa liikkui myös ns. potilaskuljettajia jotka nimensä mukaisesti kuljettivat potilaita paikasta toiseen. Sekä veivät mm. sairaanhoitajien ottamat verinäytteet labraan.
Fysioterapeuttia osastolla näin vain pari kertaa, mutta kyllä siellä niitä sit oli :D Sairaalassa työskentelee myös ns. sosiaalityöntekijöitä (welfare tms) jotka huolehtivat potilaiden asioista. 4 heistä ainakin puhui suomea ja he selvittelivät tuolloin suomalaisten potilaiden kotiutumiseen ja vakuutuksiin liittyviä asioita. Sekä toimivat myös osittain tulkkeina potilaan ja lääkäreiden välillä. Todella tärkeää työtä tekevät kun matkaileminen on vaan koko ajan lisääntymässä !

Aurinkon nousu sairaalan ikkunasta 2. harkkaviikolla <3

Mutta tässäpä aluksi jotain ja jatkan seuraavalla kerralla normaalista työpäivästä.

<3 Terhi

Koti-ikävä helpottaa

Viimeksi tänne sunnuntaina kirjottelin ja kerroinkin muistaakseni sillon että mule on tullu ihania vieraita tänne. Aika heidän kanssaan on menny tosi nopeasti ja koko koti-ikävää ei oo juurikaan edes muistanut! :) Takana on nyt tällä hetkellä jo yli 50 päivää ja edessä on siis vaan enää alle puolet. Kohta mää varmaan itken täällä sitä että mä en vielä halua lähteä kotiin, kun täällä on niin lämmin ja aurinkoista :D Mut onneks illat on jo viileitä niin ei pääse tottumaan liian lämpimään. Tai no voiko nyt sanoa että 15 astetta on viileä!? :D

Harjoittelu nro. 1 on siis ohi ja maanantaina alkaa harjoittelu nro. 2. Ja toivottavasti siellä ensiavun tai päivystyksen puolella. Täällä kun asiat siis hoidetaan totuttuun espanjalaiseen hitaaseen ja hällä väliä -tyyliin :D Mutta itse kun ottaa asioista selvää ja tekee vaan asioita niin täällä pärjää :D Hiljaisena, ujona ja syrjään vetäytyvänä suomalaisena täällä ei pärjää sit niin ollenkaan. Täytyy yrittää siis päästä ulos kuorestaan pystyäkseen täällä selviämään hengissä ja suht terve järkisenä.

Espanjaa alkaa pikku hiljaa korvien väliin tarttua kun sitä vaan uskaltaa yrittää käyttää :) Virheitähän tulee tehtyä mutta mitä sillä on väliä, koska kaikki niitä virheitä joskus tekee. Ja virheistähän sitä kaikista parhaiten oppii! :) Jälleen kerran on vaan mentävä ulos omalta mukavuus alueelta..

Sunnuntaina otettiin kosketusta rantaelämään ja oltiin piknikillä rannalla, sekä hiukan otettiin siinä sivussa myös aurinkoa :D Maanantaina käytiin mun työpäivän jälkeen shoppailemassa Miramarissa joku 5 tuntia ja Fugessa syömässä illalla vielä. Jopa uskallettiin ajaa taksilla asunnolle, vaikkakaan taksikuski ei tienny paikkaa mihin sen piti meidät viiä! :D Mut sekoituksella englantia ja espanjaa perille loppujen lopuksi päästiin. Se aina vaan joka ikinen kerta yllättää et miten täällä oikeesti ihmiset puhuu niin huonoa englantia jos puhuvat sitä ollenkaan... Eli olkaamme suomalaiset ylpeitä omasta englannin kielitaidostamme, koska se on meillä oikeasti hyvä! Määki alussa olin sitä mieltä että minä en ossaa englantia ja mää en pärjää täällä mut tähän asti mä oon pärjänny hengissä :D
Tiistaina ja eilen ollaan tutustuttu Malagaan ja kyllä vaan täytyy todeta että se on ihan älyttömän hieno ja kaunis kaupunki! :) Etenkin vanhakaupunki on todella siisti ja hyvä kuntoinen, sen ulkopuoleisista oloista en puhu mitään :D
Tänääm olisi kait tarkoitus pysytellä tässä asunnon lähimaastossa ja illalla suunnata yhdessä salille ja pilatekseen :) Eilen tuli käytyä 3 välipäivän jälkeen salilla ja Body Barz tunnilla, oli ihan mahtavaa. Mut nyt tuntuu hiukan siltä et en taida sängystä päästä ollenkaan ylös! Mut se on vaan sitä hyvää kipua, tätä mää oon jo ootellukkin :D
Huomenna aikaiseen aamulla mun vieraat lähteekin jo takaisin Suomeen ja lauantaina on maailman ihanin päivä kun mä nään vajaan 2 kuukauden eron jälkeen oman äitin ja isosiskon!! <3 Kovasti teitä jo tänne odottelen! :)

Joku oli rantaan rakentanu hiukka hienon hiekkalinnan. Ja tuo kuvassa näkyvä mies on muuten ihan oikea eikä hiekasta tehty :D

Joku paikallinen apinakin sattui kuvaan

Paellaa jossa oli mustekalaa! :) Oli muuten hyvää! 

Malagan satama AC hotellin kattoterassilta

AC hotellin kattoterassilta näkymät Malagan kaupunkiin ja auringon laskuun :)

<3 Terhi

Isänpäivä 8.11.2015

Nonnii, tänään on aika täällä kerenny hurahtaa jo huomattavasti yli puolen välin. Edessä on ennää pikkusen reilu 40 päivää, keskiviikkona oli puoliväli. Aika on menny nopeasti ja on ollu ihan mahtavaa olla täällä. Koti-ikävästäkin huolimatta.

Eilen sain tänne ihania vieraita, jotka sai mut rakastumaan uudelleen. Nimittäin ruisleipään kun he sitä mulle toi! <3 On se ruisleipä kyllä vaan niin taivaallisen makuista! :D

Tänään on siis isänpäivä, ja hiukan harmittaa olla täällä. Mutta välillä vaan käy näin.
HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ kaikille iseille, niin tuleville, nykyisille ja menneillekkin! :)
Ja etenkin sille ehdottomasti parhaalle isille, eli sille omalle! <3 Oot rakas, ja se tulee sanottua aivan liian harvoin! <3 Kovasti jo odotan sitä, että pääsee iskän kans taas vaik hiihtämään tai sit ihan vaan höpöttelemään ja nauramaan tällä maailmalle ja asioille! :) Mut pian me nähdään, onneksi! :)

Anteeksi ihanat ja rakkaat sisarukset mut oli pakko! <3

Mutta nyt vieraiden kans rannalle ja kohti päivän uusia seikkailuja! :)

<3 Terhi

Netin hankkiminen Aurinkorannikolla

Nykyään eläminen ilman nettiä tuntuu olevan todella hankalaa, etenkin meille nuorille ihmisille. Sillä me ollaan totuttu siihen että meillä on lähes aina netti käytössä ja yhteydenpito lähes kokonaan tapahtuu sitä kautta. Ja kun nettiä ei ole käytettävissä niin olo on aivan kun sulta olis leikattu yksi raaja pois. Ja mää en nyt yleistä yhtään, meitä on niin monenlaisia ihmisiä olemassa! :) Mutta siis tään alustuksen on tarkoitus johdatella aiheeseen netin hommaaminen aurinkorannikolla, ei syyllistää tms ketään! :)

Itselleni tämä netin hankkiminen tuli eteen jo ensimmäisenä päivänä täällä Espanjassa ollessa, koska olen niin onneton ilman nettiä :D Tietenkin mulla mukana oli suomalainen liittymä ja sen kautta sai pidettyä yhteyttä ihmisiin mutta tokihan se oli hiukan kalliimpaa. Mutta onneksi minulla oli täällä Espanjassa yksi yhteyshenkilö jonka kanssa tartuttiin tuumasta toimeen hommata mulle puhelinliittymä mikä sisältää netin.
Fuengirolassa Centro Finlandian tiloissa toimii liike nimeltä MiMobile joka suomenkielellä tarjoaa ihmisille eri Espanjalaisten operaattoreiden tarjoamia puhelin- ja nettiliittymiä. Toki nämä samat asiat on mahdollista hankkia myös muualta, mutta tuolla ainakin tiedät sen että mitä ostat sillä saat palvelua Suomeksi. MiMobilen tytön ovat todella rautaisia ammattilaisia ja heidän kanssaan on aina ilo asioida :) Mutta mikäli tahdotte puhelin- tai nettiliittymän hommata NIIN OTTAKAA PASSI MUKAAN, nimittäin ilman sitä EI VOI LIITTYMÄÄ SAADA!!! :) http://mimobile.es/fi/

Itselleni tuolloin syyskuun lopulla hankittiin MasMovil:n 4 GB:n netti, jonka hinta kuukaudessa on 18 euroa, päälle tulee 2 euroa puheluita. Eli kuukausimaksu toisin sanoen on 20 €. Se laskutetaan joka kuukauden ensimmäinen päivä sun omalta pankkitililtä (suomalainen pankkitili kelpaa). Tuon 4 GB:n jälkeen noissa on vielä 2 GB hidastettua nettiä jolla whatsapp toimii hyvin. Tietenkään tuolla ei mikään kuvien lataaminen ja facebookin käyttäminen ei ole kovinkaan nopeata, mutta yhteydenpito onnistuu kuitenkin. Alustavasti mietittiin että tuo 4 GB kestää kyllä mulla ihan vallan mainiosti kuukaudeksi, mutta toisinpa kävi :D Lokukuussa onnistuin käyttämään tuon netin jo 2,5 viikossa, hupsista :D Tuohon kyllä on mahdollista saada lisättyä lisää dataa, mutta se on jo hiukan arvokkaampaa. Sillä muistaakseni 1 GB oli melkeen 9 euroa.. Se hyvä puoli tuossa liittymässä on se, että MasMovil:lla on oma suomenkielinen asiakaspalvelu. Eli jälleen englannin kielen vältteleminen on mahdollista! :D Muunkin suuruisia liittymiä MasMovil:lta on mahdollista saada ja hinnat ovat kuitenkin kohtuullisia, nyt en niitä vaan muista ja se paperikin on hävinnyt kuin tuhka tuuleen :D

Alussa ajattelin että kyllä mä pärjään just tolla pelkällä 4 GB:n liittymällä, mutta kun onnistuin surffailemaan sen niin nopeasti loppuun niin oli vaan lähdettävä taas MiMobilen tyttöjen luo kyselemään rajattoman netin mahdollisuutta. Ja sellaisiakin on onneksi tarjolla eikä hintakaan ole mikään älyttömän suuri :)
Tosin tuolla hetkellä vaihtoehtoja oli vain ja ainoastaan yksi, nimittäin Hablaya:n ADSL NAKED. Kyseiseen nettiliittymän saamiseen vaaditaan espanjalainen pankkitili, passi (yllätysyllätys) ja espanjalainen puhelinnumero. Itselläni oli jo valmiiksi olemassa passi ja espanjalainen puhelinnumero, mutta pankkitili puuttui. MiMobilelta sain neuvon että Cajamar-pankissa on yksi suomea puhuva työntekijä, ja jälleen englannin puhumisen välttäminen onnistuu :D Mutta jälleen kerran tiedät mitä olet hommaamassa. Pankkitilin avaaminen tapahtuu yleensä samana päivänä, mutta omassa tapauksessani avaaminen kesti pari päivää. Sillä työntekijällä oli muutama muukin avattava pankkitili. Ensimmäinen vuosi on ilmainen, jonka jälkeen pankkitilin maksu oli joku 30 euroa tms. Ainoa maksu joka pankkitilistä tulee on joku n. 30 euron vero, mutta se menee suoraan tililtä. Toki tilillä on oltava silloin myös rahaa :D Mutta kun pankkitilin sai aukaistua, rajattoman netin hankkiminen oli helppoa. Ei tarvinnu taas kun kävellä MiMobilen liikkeeseen ja he laitto asian menemään eteen päin. Tuollon liikeeseen piti maksaa 10 euron aktivointimaksu. Muita kuluja rajattomasta netistä on 35 euron aktivointi- ja modeemimaksu sekä 35,06 kuukausi maksu. Tokihan netille tulee hintaa, mutta eipähän täällä oikeen ilman nettiäkään pysty elämään. Varsinkaan kun pitäis koulutehtäviä saada tehtyä tänä aikana. Aktivoimisen jälkeen menee pari päivää kunnes Hablaya:n työntekijät tulevat modeemin asentamaan sulle kotiin. Asentamiseen menee n. 30 minuuttia ja sen jälkeen netti toimii kuin unelma! :D Wifin kautta nettiä pystyy käyttämään useammalla laitteella yhtä aikaa, eikä mitään ongelmaa ole :)
Kummassakaan netissä ei ole mitään sopimusaikaa ja molemmat ovat siis näin katkaistavissa ihan milloin vain :) Rajattoman netin irtisanominen onnistuu laittamalla mimobilelle sähköpostia 2 viikkoa ennen kuin haluaa netin irtisanoa. Ja MasMovil:n irtisanomisen voi tehdä soittamalla suomalaiseen asiakaspalveluun paria päivää ennen kuin haluaa sen katkaista.

Ottakaa ihmiset reippaasti vaan yhteyttä MiMobileen mikäli teillä tulee tarvetta hommata netti- tai puhelinliittymää! :) Sieltä saa useampia hyviä vaihtoehtoja ja neuvoa aina pyyteettömästi! :)

Mutta tuona aikana kun ei ollut käytössä nopeata nettiä niin ei se tuottanukkaan niin paljon ongelmaa kuin mitä luulin. Eli ihminen pystyykin siis elämää ilman nettiäkin! ;) Ja se on välillä melko "puhdistavaa" olla ilman nettiä koko ajan :)
NIIN JA EN MENE TAKAAMAAN, ETTÄ KAIKKI HINNAT YMS. ON IHAN JUST NIIN KUN MÄÄ OON TÄSSÄ KIRJOTTANU :D Mutta näin mää ainaki muistelisin asioiden olevan :)

Paluu hiljaisuuden jälkeen

Viimeisestä tekstistä onkin kerennyt vierähtää aikaa jo tovin verran, mutta kyllä mää silti hengissä täällä olen :D Viime päivinä on vaan aika menny niin älyttömän nopeesti kun on ollu tekemistä ettei sit illalla oo enää jaksanu juurikaan ajatella mitään.

Mutta nyt mulla on aikaa tovi istahtaa koneen ääreen ja kirjotella kuulumisia täältä suunnalta. Mää lienen muutaman kerran täälläkin kerenny jo mainita siitä että mulla ei nyt ole ollut konetta käytössä, mutta nyt asiaan on tullut muutos. Nimittäin mää viime perjantaina sain mun kannettavan tietokoneen vihdoin ja viimein takaisia korjauksesta. Eihän siinä kerenny vierähtääkään kun kuukauden päivät, mutta nyt kun kerran Espanjassa ollaan niin nautitaan tästä nyt sit ihan kunnolla! :D Vaikka kyllä se oli nautinnosta kaukana kun ei pysty yhtään mitään koulujuttuja tekemään ilman konetta.. Empähän mää toisaalta olis mitään koulujuttuja pystyny juuri tekemäänkään kun onnistuin käyttämään mun 4 GB:n netin pikkusta alle 3 viikossa :D Ja nykypäivänä kun kaikki koulutehtävät on melkeen nettiin jollainlailla sidonnaisia :D Pelastukseksi tällä viikolla mää sain vihdoin ja viimein hommattua rajattoman netin, joten nyt voin kuuliaisesti tehdä kouluhommia ihan urakalla! ;D

Viime viikon sunnuntaina lähettiin Satun kans käymään Nerjassa. Johon helpoiten pääsee matkaamaan Malagasta bussilla, joita sinne suuntaan menee yllättävän hyvin myös sunnuntaina. Bussimatkan hinta edestakaisin oli joku 8 euroa ja yksi suunta olis ollu joku 5 euroa. Joten ken sinne haaveilee menevänsä niin ottakaa ihmeessä liput edestakaisin :D Bussi matka suoralla bussiyhteydellä kesti noin tunnin verran, mutta noh, ne bussit nyt ei ollu mitään kaikista inhimillisimpiä normaalia pidemmälle ihmiselle :D Mutta väliäkös tuolla kun Nerja oikeasti oli hieno paikka! :) Mikään muu paikka ei oo mua samallalailla sytyttäny ennen niin kun toi :) Vaikka siellä oli ihmisiä paljon mutta kyllä sinne sitä populaa myös mahtuukin. Vaikee on sanoin sitä kuvata, koska se täytyy itte kokea et sen oikein ymmärtää :)

Nerjan "keskusta"

Tällä viikolla mää oon käyny tutustumassa tähän omien kotikulmien paikkoihin, kuten La
Paloman puistoon, Puerto Marinaan (Benalmadenan satama) sekä Fuengirola Bioparkkiin. Kaikki omalla tavallaan tosi hienoja paikkoja, mutta hiukan mää kyllä petyin kun tuolla Fuengirolan eläintarhassa ei ollu laisinkaan kirahveja! :D Mä olisin niin tahtonu nähä niitä :D

La Paloman -puisto Benalmadenassa

Suurinta koti-ikävää hiukan helpotti kun näki tuttuja! :D

Tiikereitäki siellä oli jopa 2..

Olin mää sentään onnellinen kun näin eläintarhassa virtahevon,
mut sekin vaan makas jonkun joen pohjalla..

Katse kohti tulevaisuutta..

Ai niiiiiiiiiin, mää sain tällä viikolla (vai liekkö ollu viime viikkoa, ei voi muistaa) tietää et mihin mää pääsen tekemään ensi kevätlukukauden 10 viikon pituista syventävää harjoittelua!!!! :D Ja mä oon niiiiiin onnellinen siitä et mä olin yksi niistä kolmesta jotka haastatteluiden perusteella valittiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle Joensuun asemalle harjoitteluun! :D Se on ollu mulle koko tään kouluajan haaveena et pääsisin ambulanssiin tekemään ton syventävän harjoittelun ja nyt se viimein on käymässä toteen!! :D Antoi kummasti lisää motivaatiota tähän kouluun taas, kun kerrankin sai sellaisen harkkapaikan minkä oikeesti halusikin! :)

Koti-ikävä on välillä ollut melkoisen suuri ja ajoittain tuntuu että mä en enää halua olla täällä. Mutta mua lohduttaa kovasti tieto siitä että alle viikon kuluttua mä saan tänne mulle tärkeitä ihmisiä! <3 Ja kahden viikon päästä mää nään jo äitin ja siskon! <3

Huomenna täällä on jälleen joku kansallinen vapaapäivä, eikä tarvitse silloin harjoitteluun mennä. Joten lyhyt työviikko tiedossa :)

Palaillaan taas! :)

<3 Terhi